where I've been

Tässä lapsia nukuttaessa tuli tunne, että täytyy päästä rustaamaan teille pikaiset kuulumiset .

Osa on ehkä huomannut, että minusta ei juurikaan ole viimeaikoina kuulunut mitään. 
Ig stooriin olen yrittänyt välillä laittaa jotakin, mutta sekin on jäänyt ihan minimiin.
Suuret pahoittelut siitä. 

Tähän hiljaisuuteen on kuitenkin hyvä syy.
Niin kuin monet jo tietääkin niin toimimme tuki ja sijaisperheenä. 

3 vuotta meillä on käynyt vain viikonloppuisin tukilapsia, mutta nyt meille on sijoitettuna pari ihanaa lasta, jonka vuoksi minulla ei ole ollut aikaa kirjoittaa tänne. (Olen saanut luvan tämän asian kertomiseen, mutta luonnollisesti en voi asiasta tämän enempää kertoa. En täällä enkä muutenkaan, joten ethän kysy muuta kiitos!)

Kun yhtäkkiä lapsiluku tuplaantuu niin se verottaa  väkisin aikaani täältä blogin puolelta ja pistää muutenkin elämää uuteen järjestykseen. 

Kaikki on siis oikein hyvin meidän perheessä, enkä ole teitä ja blogia unohtanut. 

Tässä menee nyt hetki ennenkuin saamme arjen rullaamaan ja tasaantumaan. 
Varmasti sen jälkeen löydän taas aikaa enemmän blogille.  
En siis ole lopettamassa kirjoittamista. 

Muutenkin meidän perheelle kuuluu hyvää.

Esikoisen koulu sujuu todella hyvin ja yölliset kauhukohtaukset on loppunut kokonaan. 
Hän aloitti Ainon tyttöjen kanssa liikkakerhon josta on innoissaan. Hänellä kaikki siis oikein hyvin.

Kuopuksemme käy päiväkodissa ja nauttii siellä olosta. Hoitopäivät on lyhyitä, mutta hän nauttii, kun pääsee muutamaksi tunniksi leikkimään sinne. 
Pahin uhmakin taitaa olla selätetty tältä erää. 
(Seuraavaa odotellessa)

Mieheni tekee tuttuun tapaan pitkää työpäivää ja viikkoa. On hän nyt onneksi pitänyt vähän extra vapaitakin. On ollut ihanaa, kun on ollut enempi yhteistä aikaa. 

Ja sitten minä. 
Minulla kädet täynnä näitä pieniä muruja joidenka kanssa touhuan päivät pitkät. 
Arkeen tullut uudenlaista säpinää ja vipinää. 😂
Kaikki siis paremmin kuin hyvin.

Tällä hetkellä ajatukset alkaa olemaan jo pienessä lomassa, joka lähestyy kovaa vauhtia. 

3 viikon päästä olemme koko perhe vanhempieni kanssa Gran canarialla. 
Ensin oli ajatuksena, että vain minä ja pojat lähdemme, mutta mieheni yllätti ja saikin järkättyä itselleen lomaa. 
Ihan huippua!! 

Loma tulee kyllä tarpeeseen. 
Ihan parasta, kun saamme viettää koko perhe yhteistä laatuaikaa viikon verran. 
Odotetaan molemmat mieheni kanssa kunnon irtiottoa ja rentoa lomaa. 

Lomalta palattuamme menemme vanhempieni luokse viettämään joulua. Siellä olemme olleet kaikki nämä vuodet. 

Tämän kirjoituksen myötä jään pienelle tauolle. 
(Jos tulee sopivia hetkiä niin kirjoitan, mutta en nyt ota tästä stressiä ja painetta) 
Täytyy antaa nyt kaikki aika tänne kotiin. 
Näille tärkeimmille.
Alkuvuodesta palaan taas remmiin aktiivisemmin ellei mitään ihmeitä tapahdu. 

Mukavaa joulun odotusta kaikille. 

-Mia