Lomakuulumisia

Niin se vaan on taas loma ohitse ja arki alkanut.

Meillä on takana aivan ihana ja onnistunut matka.

Istanbulin uusi lentokenttä oli upea.
Todella helppo ja selkeä. Ei tarvitse enään yhtään jännittää jos joskus lähden taas yksin poikien kanssa sukuloimaan.
Ruuhka-aikaan matka kentältä hotellille kesti n.1,5h ja aamuyöstä, kun ei ollut ruuhkaa niin olimme kentällä puolessatunnissa.

Hotellimme oli Midtown Hotel.
Aivan Taksimin aukion vieressä. Rauhallinen ja siisti perus hotelli. Onnistunut valinta, olimme tyytyväisiä.
Voin suositella.

Otimme tällä kertaa aivan rennosti ja menimme aivan fiiliksen mukaan jokainen päivä.

Aamuisin nukuttiin "pitkään".
Heräilimme rauhassa ja n.klo 11 aikaan lähdimme ulos.
Kävimme joka aamu eri kahviloissa/ravintoloissa aamiaisella.
Turkkilainen aamiainen on kuin brunssi. Sen voimalla jaksaa pitkälle päivään. 
Aamupalat on ehdottomasti yksi parhaista asioista Turkissa.

Meillä ei ollut millekkään päivälle minkäänlaista suunnitelmaa.

Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemään pitkin Istanbulia ja tutkimaan niitä toinen toistaan kauniimpia pieniä katuja. 
Päivittäin meille kertyi kävelyä 16-20km. Onneksi olin ostanut hyvät lenkkarit mukaan tälläkertaa. 

Kaikki ne pienet kadut kahviloineen ja putiilkeineen on niin kauniita, että niitä ihaillessa taittui matkat nopeasti.

Yhtenä päivänä kävimme päiväretkellä Kadiköyssä pienellä paatilla. 
Siellä shoppailimme ja kävimme syömässä.
Kadiköyssä kaikki tuntui olevan paljon halvempaa, kun Taksimissa. 

Viimeisenä päivänä lähdimme saarikierrokselle extemporee.
Mieheni kysyi saarikierroksen kestoa ja meille kerrottiin sen kestävän n.1,5h.
Ajattelin, että okei. Voin sellaiselle lähteä, kun siihen ei menisi montaa tuntia. 
Kerkeisimme hyvin vielä ostoksille, pakkaamaan ja syömään.
Mutta kuinkas kävikään.. 

Lähdimme 12.45 ja takaisin tulimme 16.30. 
Olikin vähän pidempi saarikierros meillä.
Eikä edes päästy samalla paatilla takaisin, vaan piti odotella toista paattia joka veisi meidät lähtöpaikkaan. 
Oliko kyseessä kielimuuri vai Turkkilainen aikäkäsite?

No, tulipahan nähtyä ihan kunnolla Istanbulia myös toisella tavalla.

Parasta tuolla paatilla oli se, että näimme delffiinejä.
Ne oli niin kauniita. Enkä muista olenko koskaan ennen edes nähnyt delffiinejä. Niitä ihaillessa en edes muistanut ottaa yhtään kuvaa. Eikä niitä näkynyt, kuin siinä yhdessä kohdassa.

Muita retkiä tai varsinaisia nähtävyyksiä emme kierrelleet. 

Matka sisälsi sopivassa suhteessa lepoa, hyviä ruokia, reippailua ja fiilistelyä. Ihan vaan kahdenkeskistä olemista. Eli juuri kaikkea sitä mitä lähdimme lomalta hakemaan.

Sää suosi meitä koko reissun ajan. Aurinko paistoi ja oli riittävän lämmin. Hyvin huomasi, että sää kuumeni päivä päivältä. Viikon tai pari myöhemmin jos olisimme lähtenyt niin olisi ollut liian kuuma. 

Nyt on akkuja ladattu. Jaksaa taas arkea ihan eritavalla. 

Pojillakin oli mennyt todella hyvin mummun ja papan luona. Viimeinen päivä oli Emrelle ollut vaikea. Videopuhelun jälkeen oli iskenyt ikävä joka ei helpottanut ennenkuin pääsi äiskän syliin. Hyvillä mielin ovat kertoneet mitä ovat touhunneet meidän loman aikana ja paljon on tankattu syliä ja haleja. ❤

Tuliaisia oli odotettu paljon. Ja ne oli mieluisia. 
Etupäässä kesävaatteita ostettiin pojille.
Molemmille yhdet autot ja Hamzalle koulureppu ja rannekello. 
On oppinut melkohyvin kellon ja sitä treenaa nyt innokkaasti. 

Seuraavaa matkaa ei ole tiedossa vielä, mutta täytyy alkaa haaveilemaan ja suunnittelemaan. Seuraava reissu on aika varmasti taas anoppilaan.

Mukavaa viikkoa kaikille.

-Mia