Kun kotona ei ole hyvä olla
Kerrostalo asuminen..
Toi ilmaus on minulle nykyään hyvin ahdistava.
Tahtoisin pois kerrostalosta mahdollisimman nopeasti.
Meillä oli asunto parivuotta myynnissä, eikä se mennyt kaupaksi, joten otimme sen nyt kesän ajaksi pois. Tarkoitus vaihtaa välittäjää samalla.
Tahdon maantasalle, sellaiseen paikkaan missä on muitakin lapsia.
Jonnekkin missä minun ei tarvitsisi kokoajan olla miettimässä mitä lapseni voivat tehdä ilman, että naapuri(t) häiriintyvät.
Olen kyllästynyt kieltämään heitä kokoajan.
Älä hypi, älä juokse, älä sitä, älä tätä.
Vaikka 3v ymmärtää jo paljon, ei hän ymmärrä sitä, että hänen normaali leikkinsä voi häiritä joitakin niin kovasti.
Tiedän, että päivällä saa kuulua elämisen äänet ja lapsen leikit.
Ihan kaikki eivät vaan tunnu sitä ymmärtävän tai hyväksyvän.
Enkä jaksa käydä keskustelua tästä aiheesta yhtään kenenkään kanssa enään.
Tiedän, että meiltä kuuluu lasten tappelut,
pienemmän uhmaraivarit, heidän leikit, juoksut ja päälle minun kaakatus.
Miksi edes joudun stressaamaan tämän asian takia?
Ärsyttää eniten koko jutussa se, että meiltä kantautuvat äänet ovat VAIN normaaleja lapsiperheen ääniä.
Ei biletetä, huudateta musiikkia, tapella miehen kanssa, eikä meillä käy usein edes vieraita.
Ja muutenkin olemme TODELLA VÄHÄN KOTONA!
(Paitsi nyt, kun auto on ollut korjauksessa jo monta viikkoa.)
Joten olisi kohtuullista, että se aika, kun olemme kotona ja lapset hereillä, saisimme elää vapaasti.
Viime kuukausina on oikeasti käynyt ahdistamaan tämä tilanne todella paljon.
Tulee tunne, että emme voi olla omassa kodissa täysin rauhassa vaan täytyy kokoajan miettiä ketä ja miten meidän lasten äänet häiritsee.
(Ja ihan varmasti minun oma kaakattava ääneni)
Tiedän, että lapset vaistoavat tämän myös.
Kyllä he vaistoaa sen, että äitiä stressaa ja hermostuttaa, kun olemme kotona.
Se taas varmasti lisää entisestään heillä levottomuutta ja meteliä.
Tuplasti, ellei jopa triplasti.
Nyt voi taas hetken hengittää vapaasti, kun pääsimme mökille, eikä tarvitse "yhtään miettiä mitä lapset tekevät". Hekin nauttivat, kun saavat juosta, kiljua ja leikkiä vapaasti ilman, että joudun kokoajan rajoittamaan heidän tekemisiään.
Millaisia kokemuksia ja ajatuksia sinulla on kerrostalo asumisesta??
Pitäkää peukut pystyssä, että me päästäisiin hyvin pian jonnekkin missä meidän poikien leikit ei häiritse ketään.
Kivaa kesäkuun viimeistä viikkoa kaikille. 😊
-Mia
Toi ilmaus on minulle nykyään hyvin ahdistava.
Tahtoisin pois kerrostalosta mahdollisimman nopeasti.
Meillä oli asunto parivuotta myynnissä, eikä se mennyt kaupaksi, joten otimme sen nyt kesän ajaksi pois. Tarkoitus vaihtaa välittäjää samalla.
Jonnekkin missä minun ei tarvitsisi kokoajan olla miettimässä mitä lapseni voivat tehdä ilman, että naapuri(t) häiriintyvät.
Olen kyllästynyt kieltämään heitä kokoajan.
Älä hypi, älä juokse, älä sitä, älä tätä.
Vaikka 3v ymmärtää jo paljon, ei hän ymmärrä sitä, että hänen normaali leikkinsä voi häiritä joitakin niin kovasti.
Tiedän, että päivällä saa kuulua elämisen äänet ja lapsen leikit.
Ihan kaikki eivät vaan tunnu sitä ymmärtävän tai hyväksyvän.
Enkä jaksa käydä keskustelua tästä aiheesta yhtään kenenkään kanssa enään.
Tiedän, että meiltä kuuluu lasten tappelut,
pienemmän uhmaraivarit, heidän leikit, juoksut ja päälle minun kaakatus.
 |
| E 2,5V ITKUPOTKURAIVARIT. SIPSITKIN SAI KYYTIÄ. |
Miksi edes joudun stressaamaan tämän asian takia?
Ärsyttää eniten koko jutussa se, että meiltä kantautuvat äänet ovat VAIN normaaleja lapsiperheen ääniä.
Ei biletetä, huudateta musiikkia, tapella miehen kanssa, eikä meillä käy usein edes vieraita.
Ja muutenkin olemme TODELLA VÄHÄN KOTONA!
(Paitsi nyt, kun auto on ollut korjauksessa jo monta viikkoa.)
Joten olisi kohtuullista, että se aika, kun olemme kotona ja lapset hereillä, saisimme elää vapaasti.
Viime kuukausina on oikeasti käynyt ahdistamaan tämä tilanne todella paljon.
Tulee tunne, että emme voi olla omassa kodissa täysin rauhassa vaan täytyy kokoajan miettiä ketä ja miten meidän lasten äänet häiritsee.
(Ja ihan varmasti minun oma kaakattava ääneni)
Tiedän, että lapset vaistoavat tämän myös.
Kyllä he vaistoaa sen, että äitiä stressaa ja hermostuttaa, kun olemme kotona.
Se taas varmasti lisää entisestään heillä levottomuutta ja meteliä.
Tuplasti, ellei jopa triplasti.
Nyt voi taas hetken hengittää vapaasti, kun pääsimme mökille, eikä tarvitse "yhtään miettiä mitä lapset tekevät". Hekin nauttivat, kun saavat juosta, kiljua ja leikkiä vapaasti ilman, että joudun kokoajan rajoittamaan heidän tekemisiään.
Millaisia kokemuksia ja ajatuksia sinulla on kerrostalo asumisesta??
Pitäkää peukut pystyssä, että me päästäisiin hyvin pian jonnekkin missä meidän poikien leikit ei häiritse ketään.
Kivaa kesäkuun viimeistä viikkoa kaikille. 😊
Joo olen huomannut saman, että lapsiperheen äänet on ongelma monelle. Harmi, että olet tehnyt saman havainnon. Itselleni kerrostaloasumisessa on hyvää huolettomuus. Ovipuhelinjärjestelmä tuo turvallisuutta, varsinkin kun on kouluikäisiä lapsia jotka ovat myös yksin kotona.
VastaaPoistaKiitos viestistäsi! Itse tykkään myös siitä että kerrostalossa asuminen on niin helppoa ja vaivatonta. Mutta nyt kyllä ahdistaa paljon se että alitajuntaisesti mietin kokoajan paljonko meiltä tulee meteliä.
Poista