Kaipuu lämpöön

Aina silloin tällöin tulee ajatus siitä, että millaista meidän elämä olisi jos me oltaisiinkin alkujaan asetuttu Turkkiin asumaan, eikä Suomeen. 

Varsinkin tähän aikaan vuodesta nämä ajatukset tulee välillä mieleen. En pidä yhtään tästä pimeästä ja kylmästä. 

Parasta olisi jos voisi olla aina kesä. Tai enintään kahden kuukauden talvi välissä. Jotenkin masentavaa ajatella, että puolivuotta tästä eteenpäin on pimeää, kylmää, loskaa, pakkasta, liukasta.... 

Olisi ihanaa herätä joka aamu auringonpaisteeseen. Ihan parasta olisi jos talo olisi lähellä merta. 

Kun me tavattiin mieheni kanssa, olin juuri ostanut asunnon ja hakenut vakituista työtä. Kun palasin Turkista kotiin kävin haastattelussa ja parin viikon päästä siitä sain tietää, että sain hakemani paikan.

Kaikki suunnitelmamme meni uusiksi... 

Olimme puhuneet, että laittaisin asunnon vuokralle ja jos en saisi työtä, menisin Turkkiin puoleksi vuodeksi ja katsoisimne rauhassa miten suhteemme kehittyy. 

Muistan sen syksyisen perjantai päivän, kun töistä soitettiin.. "me olemme jutelleet täällä ja oltaisiin todella onnellisia jos tulisit meille töihin" Ensimmäisenä kysyin, että milloin mun pitää tehdä päätös. 😂 

Kyllä oli pomo ihmeissään.. Sanoin, että täytyy vähän keskustella miehen kanssa asiasta ensin. 

Muistan, kuinka soitin miehelleni ja sanoin: "Mä sain sen työn. Mitä me nyt tehdään?"

Hän rauhoitteli ja sanoi, että asiat meni just niinkuin oli tarkoitettu. 

Niinpä täytyi alkaa suunnittelemaan elämää täällä. 

Sillä hetkellä olin tavallaan helpottunutkin siitä, koska en ollut koskaan asunut kaukana perheestäni. Miehelleni se oli tuttua, koska oli jo monta vuotta työskennellyt kaukana kotoa ja näki perhettään harvemmin.

Tulee hetkiä, kun mietin, että olisinko uskaltanut oikeasti lähteä Turkkiin? 

Olisinko oikeasti uskaltanut kokeilla elämää Suomen rajojen ulkopuolella? Ja millaista meidän elämä siellä olisi ollut?

Suurin osa minusta haluaa olla ja elää Suomessa. Varsinkin nyt, kun on lapsia ja haluan heidän käyvän koulut täällä. Molemmilla on työt ja meillä on ihana yhteinen koti vain kivenheiton päässä Hämeenlinnan keskustasta. Silti joku pieni osa minusta haaveilee edelleen siitä, että vielä joskus me voitaisiin osan aikaa vuodesta elää Turkissa. 

Ihanteellisinta olisi lähteä syksyn pimeää ja talven kylmää karkuun. Palailla Suomeen huhtikuussa, kun kevät alkaa täällä heräilemään. 

Seuraan instagramissa Ritaa ja Akia (Tv:stä tuttu pariskunta, jos joku ei heitä tiedä). He lähtivät 7 kuukaudeksi Alanyaan asustelemaan aivan ihanaan villaan. 

Heidän elämää Alanyassa seuratessa se kauhea ikävä Turkkiin iski taas. Toivon, että voisimme joskus toteuttaa tämän haaveen ja olla siellä lämpimässä osan aikaa vuodesta. Viimeistään sitten, kun meillä on se oma kakkos koti siellä. 

Voisitko sinä muuttaa kokonaan tai osittain pois suomesta? Jos vastaus on kyllä, niin minne tahtoisit muuttaa?

-Mia